torstai 27. toukokuuta 2010

Answer me truthfully

Vihdoin eilen rohkaistuin ja värjäsin hiukseni. Ajattelin, että päivän vajaa 5 kuukautta blondina saisi riittää, juurikasvu oli jo jotain aivan karmeeta eikä hiukseni kestäisi enää lisää blondausta. Joten heihei blondi ja tervetuloa jotain uutta! Mutta mitä...?
Tältä näytti kuontaloni vielä eilen iltapäivällä:




Väripaketti näytti puolestaan tältä:





Tavoitteena siis hyvin luonnonpunaiset hiukset. Pelkäsin jopa hieman, että hiukistani saattaisi tulla todella punaiset. Paketin ohjeissakin sanottiin, että jos hiukset ovat vaaleat ja ollaan värjäämässä punaisiksi, niin vaikutusajan pitäisi olla 5-10 minuuttia lyhyempi (normaalisti siis 30 minuuttia). Mulla oli kuitenkin niin selkeä juurikasvu, että värjäsin juurikasvuohjeen mukaan: ensin levitetään väri pelkästään tyveen ja annetaan vaikuttaa noin 20 minuuttia. Sen jälkeen levitetään väriä loppuhiuksiin ja annetaan olla noin 10 minuuttia.
No, minähän tein niin, että annoin värin vaikuttaa pelkässä tyvessä sen 20 minuuttia, ja sitten vielä latvojen kanssa toiset 20 minuuttia. Kun väri oli vielä päässä, lopputulos vaikutti ihan lupaavalta.
Pakko muuten mainita yhdestä hassusta asiasta. Väripaketeissa aina sanotaan, että jos on pitkät hiukset (yli olkapäiden), suositellaan käytettäväksi kaksi pakettia väriä. Mulla on niin vähän tukkaa etten ole ikinä saanut käytettyä edes yhtä kokonaista pakettia, vaikka tukkaa riittäisi puoleen selkään asti! Aina jää vähintään 1/3 käyttämättä; niin kävi nytkin, vaikka kuinka lätkin ja lätkin sitä väriä päähäni.

Mutta miltäs se pää sitten näytti huuhtomisen ja kuivattelun jälkeen? Pakko sanoa, että ei juuri miltään!





Näköjään edes kamera ei suostunut tallentamaan väriä, hah!

Mun mielestä on jännää, että olin valmistautunut henkisesti muuttumaan ihan täysin punapääksi, mutta sen sijaan mun hiukseni näyttävät nyt enintään haalistuneen punaisilta. Mielenkintoinen ilmiö ottaen huomioon, että värjäsin ne eilen eikä niitä sen jälkeen ole pesty vielä kertaakaan. Odotan pelonsekaisin tuntemuksin, minkälaiseksi tämä reuhka muuttuu sitten kun sen pesee. Miten ei voi väri tarttua blondiin? Luulisi, että se nimenomaan imisi kaiken itseensä? Hmm?

En nyt sitten tiedä, pitäisikö tästä tykätä vai pitäisikö tätä vihata. Lopputulos on ainakin aivan erilainen kun odotin; juurikasvu on hyvin tummanpunainen, ja latvat hädin tuskin punertavat. Haluaisin värjätä tämän uudestaan samalla värillä, mutta ainakaan tänään en vielä löytänyt tämän maan kauppavalikoimista tuota kyseistä väriä.
Ainoa varmasti positiivinen asia tässä värityksessä on juurikasvun häipynyt raja; nyt se ei pistä silmään samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Mutta sanokaa te. HOT or NOT?

<3

p.s. tuli jo blondia ikävä... yhyy!

torstai 20. toukokuuta 2010

Olen virhe joita tapahtuu, part 2

Olisihan se pitänyt arvata, että unohdan suunnitellusta postauksesta noin puolet. Kyllähän te minun muistini tiedätte - se ei oikein pelitä. Tässä siis jatkoa edelliseen.

Ensinnäkin, mun poskipunani on vedellyt viimeisiä oikeastaan koko sen ajan kun olen Wienissä ollut. Työn alla on siis ollut hankkia uusi - mutta se ei olekaan niin helposti tehty. Sopivaa väriä on yllättävän vaikea löytää. Riemuni oli suuri, kun viimeksi Suomeen matkatessani lentokentällä silmiini osui tämä Cliniquen yksilö:


<3

Ihan täydellinen kesäpuna! Talvinaamalleni tuo on varmasti turhan punainen sävy, mutta onneksi talveen on vielä pitkä aika. Ehdin ennen sitä löytää vielä jonkun toisen kivan, enemmän roosaan taittavan punan. :)

Uusin kynsilakkarakkauteni:


Tämä tarttui mukaani ihan Suomesta, ilmeisesti Mavalan kesän uutuuksia. Ihan täydellinen! Olin niin täpinöissä tosta monta päivää, ja olen edelleen. Mulla on ennestään vain tummansininen lakka, sekä läpikuultava, kimalteleva sininen lakka, joten ihan vaan vaaleansininen oli enemmän kuin tervetullut mun kokoelmaani. Toi ei siis ole turkoosia, vaikka nimi niin väittääkin. Iiiiiiiihhhh.
EDIT: onkohan mulla jonkin sortin lukihärö kun vasta nyt (viikko tämän postauksen jälkeen ja noin kuukausi lakan ostamisen jälkeen) tajusin, että tuon lakan nimihän on Tropique  eikä Turquoise? Ilmankos. :D

Aiheesta tukka. En ole vieläkään uskaltanut värjätä sitä! Viikonloppuna on kyllä ihan pakko, eihän tän juurikasvun kanssa voi enää elää. Tykkään kovasti siitä sävystä, mikä mun tukassani nyt on - harmi vaan, että se alkaa noin 7 senttiä mun päänahastani. Krhm. Eikä mun hiukseni kestä jatkuvaa blondausta, kun sattuvat olemaan luonnonkiharat ja muutenkin hyvin hennot. Joten vaihtoehtoina tukan täydellinen tuhoaminen jatkuvalla blondauksella, tai värin vaihto. Pakko valita jälkimmäinen, niin kivaa kuin tämä blondin elämä vaihteeksi olikin. Kaikki hyvä loppuu aikanaan!
Tähän tekisi mieli kirjoittaa otteita suvivirrestä, haha. Why oh why?




Tähän on varmasti hyvä lopettaa. Yritin muuten tuolla kuvalla demonstroida, miten kivan väriset mun omat hiukset on. Luonnossa ne ovat lämpimän tummanruskeat, mutta tuossa kuvassa ne onnistuvat näyttämään lähinnä harmahtavan keskiruskeilta. Blah, nevermind.

<3

perjantai 7. toukokuuta 2010

Olen virhe joita tapahtuu

Käväisin hiljattain taas kotona Suomessa ja oli tarkoitus kirjoitella sieltä käsin tänne, mutta kappas vaan, koneeni otti ja kuoli. Onneksi olin silloin tosiaan siellä kotona, täällä Wienissä olisi voinut iskeä piiiikkuinen paniikki... mutta nyt kone on kunnossa ja kaikki hyvin, joten pääsenpähän pitkästä aikaa kirjoittelemaan tännekin. Seuraavaksi luvassa vähän kosmetiikka-avautumista.

Olen tainnutkin mainita, että mulla on pienoinen kosmetiikanvähennysprojekti menossa - ihan vaan siksi että pääsisin täältä joskus poiskin. Mulla on paljon purkkeja ja purnukoita, jotka oon tuonut tänne jo mukanani elokuussa, mutta joita ei jostain syystä ole vieläkään tullut käytettyä loppuun. Ja onhan niitä uusiakin tullut tämän vuoden aikana ostettua. Tämän takia välttelen nyt kosmetiikan ostamista, että saisin edes noi vanhat käytettyä pois ennen paluutani.
Joskus kuitenkin tulee repsahdettua, mutta ei ilman hyvää syytä - ja palatessani taas viimeksi Suomesta tänne, törmäsin lentokentällä varsin hyvään syyhyn! Taxfree-myymälässä oli niin houkutteleva tarjous, etten voinut millään ohittaa sitä. Se meni jotenkin niin, että "Osta kaksi Cliniquen ihonhoitotuotetta, saat pussukan ja matkakokoisia tuotteita kaupan päälle". Eihän millekkään näin söpölle voi sanoa ei:



Pussukan sisältä löytyi siis minikokoisina Moisture surge, 7 day scrub cream, Happy-tuoksu, sekä Dramatically different moisturizing lotion. Mitään noista en ole vielä kokeillut, paitsi tuota viimeistä mulla on ollut joskus iso pullo ja se on kyllä tosi hyvää. Ihmettelen vaan, miten mä ikinä raskin käyttää noita?? Haha.

Ja nämä minä siis ostin, että sain nuo ihanuudet:

Rinse-off foaming cleanser sekä Take the day off - meikinpoistoaine

Harvoin muuten käytän erikseen meikinpoistoainetta, mutta ei siinä hyllyssä ollut oikein mitään muutakaan mistä olisin innostunut. Voiteita mulla jo on, vähän ehkä liikaakin, ja kasvovedet oli niin isoissa pulloissa että ei kiitos. Ja loput tuotteet olivat yksinkertaisesti liian arvokkaita mun budjettiini. Nyt olen kuitenkin tsempannut siinä meikinpoistossa, enkä ainakaan näin muutaman päivän käytön jälkeen ole huomannut valittamista.
Sen sijaan toi kasvojenpuhdistusaine on vähän turhan pesevä mun iholle; sillä saa ihosta oikein natisevan puhtaan, vaikka se on tarkoitettu normaalille iholle. Olisi ehkä pitänyt ottaa sittenkin kuivalle iholle tarkoitettu, mutta ajattelin etten tarvitse sellaista, koska kesällä ihoni ei ole läheskään niin kuiva kuin talvella. Ja lisäksi mun otsani elää tällä hetkellä jotain myöhäistä murrosikää. Mutta kyllä tuo nyt menee, käytän sitä vain iltaisin ja sen jälkeen lätkin naamaani kilokaupalla rasvaa.

Tai sitten käytän ennen rasvausta tätä uutta rakkauttani. Ostin sen Suomesta nyt viimeisellä visiitilläni, ja oih, mikä tuoksu! Ihan kuin marjajogurttia laittaisi kasvoille, mmmm. Ja ihokin on ihanan pehmeä tuon käytön jälkeen. En ehkä halua enää ikinä elää ilman tätä. Me like.

Herbinan Marja Spa Kosteuttava kasvonaamio


Ettei tämä postaus menisi pelkästään tuotteiden hehkuttamiseksi ja uusien rakkauksien julistamiseksi, laitetaan loppuun vähän kiroilua. Minua nimittäin vituttaa tämä aivan suunnattomasti:

 Es ist kaput!

Ei ehkä muuten vituttaisi niin paljon mutta kun toi on jo mun toinen samanlainen luomiväri! Eka hajosi matkustuksen yhteydessä, kerran avatessani meikkipussini musta ja valkoinen olivatkin menneet sekaisin yhdeksi harmaaksi puuroksi. Koska en voinut kuvitella tulevani toimeen ilman tuota, ostin uuden. Ja sille kävi ihan samalla tavalla, vaikka tällä kertaa pidin tuota lentomatkojen ajan käsilaukkuni sivutaskussa. Alan vakavasti epäillä että tossa on joku valmistusvika, ei yksikään mun muista luomiväreistä ole ikinä hajonnut noin helposti (mulla on siis muitakin vastaavia Lumenen luomivärejä, jotka matkustavat aivan normaalisti meikkipussissa matkalaukun uumenissa). En millään jaksaisi ostaa kolmatta samanlaista puolen vuoden sisään. :P What should I do, any good ideas?

P.s. Ainiin, melkein unohtui jotain oleellista. Mun piti Suomessa ollessani värjätä hiukseni, mutta mulla meni pupu pöksyyn. Haha. Mutta väri on siis jo olemassa ja täällä tottakai mukana, nyt vaan keräilen rohkeutta (ja tuijottelen järkyttävää juurikasvuani ja keltaiseksi muuttuvaa väriä)...